torstai 28. toukokuuta 2015

Kesäkuun kalenteri ja kranssin piristys

Kesäkuun kalenteri


Maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai...viikonpäiväkaruselli pyörii aina ja aina vaan. Välillä saattaa elää torstaissa vaikka onkin oikeesti keskiviikko – toiveajattelua siis. Kalenteripohjaa miettiessäni nää viikonpäivät vaan puski kokoajan mieleeni. Ehkä se kesäkuu alkaa herättelemään pientä toivon kipinää tulevista lomapäivistä. Tai siis ainakin toiveissa on, lomia olis itellä tarkoitus pitää tilanteen mukaan.

Mutta tää onkin teille, jotka oikeesti meinaavat kesällä lomailla. Eli tässä kaikille tsempiksi: vielä jaksaa pyöritellä noita viikonpäiviä mutta kyllä se loma sieltä kolkuttelee ja silloin voi sanoa piupaut koko päiville ja ottaa rennosti.


Ilmaisen kalenteripohjan (pdf) löydät tästä klikkaamalla. Tapani mukaan pohja löytyy samasta aineistosta myös ilman grafiikkaakin. Jos joku ihmettelee tuota isompaa yläosaa, olen tämän kiinnityksen ajatellut tehtävän magneeteilla. Mallin ja ajatuksen näet tammikuun kalenterista mutta toimii kiinnitys muullakin tavoin.


Ovikranssi nimeltään Sadepisaroiden tanssi


Mun inspiraationa on tosi usein luonto ja varsinkin meri sekä metsä. Niissä vaan on jotain niin mystistä ja pelottavaakin että arvostan suuresti. Tuota kranssipohjaa en sentään lähtenyt metsästä tällä kertaa hakemaan vaan ihan kaupungin ostoskeskuksesta. Noita pohjia tuntuu nyt näkevän siellä ja täällä. Ihan tuollaisenaan luontoni ei sitä oveen antanut laittaa, joten PIKAISET tuunaukset oli paikallaan.


Tää kranssi piti tietty saada "heti" paikoilleen, joten kaapin varastoja penkomaan ja sieltä löytyikin mukavasti tavaraa:
- hamppunarua
- erivärisiä helmiä (kirkkaita ja värikkäitä)
- vanhasta kristallilampusta osasia

Virkkuukoukusta kun nykyään niin tykkään, niin pakkohan tähänkin oli virkkausta "sotkea". Ensin pujottelin helmet lankaan – itselle ominaisesti tarkassa järjestyksessä tietenkin – ja sitten vain tavallista ketjusilmukkaa. Ensin 7 kjs, 8:n silmukkaan helmi mukaan (tai pikemminkin ohitin helmen), sitten taas 7 kjs, 8:n helmi mukaan jne. Tähän kokonaisuuteen laitoin yhteensä 43 helmeä. Tätä voi sitten soveltaa oman maun mukaan, haluaako tiheämpää, pidempää...


Tosi simppeliä ja nopeaa. Luontoaiheeseen palatakseni näistä helmien kimalteluista mulle tuli ihan sadepisarat kasvin lehdellä mieleen, joten nimesin tämän sitten luonnollisesti Sadepisaroiden tanssiksi :)


– Nina–







torstai 30. huhtikuuta 2015

Toukokuun kalenteri ja magneetteja hamahelmistä

 

Jääkaappikalenteri – Rantakalliolla

Alun perin toukokuun kalenteriin oli tarkoitus tuoda valkovuokkoja – äitienpäivä kun toukokuussa on – mutta piirrellessä alkoi tullakin kalliota!! Onko niin kova meren kaipuu, että perinteikkäät äitienpäivän kukat saivat väistyä ja rantakalliot veivät voiton?!? Voin jo korvissani kuulla lintujen ääntelyt, aaltojen kohinan ja tuulen tuiverruksen. Kun täällä sisämaassa nykyään asustelen, tuo alkaa olla jo melkein luxusta eikä täkäläiset oikein tahdo ymmärtää höpötyksiäni.


Latasin tämän ilmaiseksi tulostettavan kalenteripohjan (pdf) taas sinne Google Driveen, johon pääset tästä klikkaamalla: Lataa toukokuun 2015 kalenteri


Magneetit hamahelmistä

Neidin kanssa eilisenä sadepäivänä rakenneltiin hamahelmistä kaikenlaista ja mulla kun pitää olla niille aina joku käyttötarkoitus, tuli taas tehtailtua magneetteja. Näiden kanssa puuhailu on samalla hauskaa ja kehittävää – niin lapselle kuin aikuisellekin – ja ennen kaikkea, mikäs sen kivempaa yhdessä puuhailua. Uskalsin jopa antaa silitysraudan käytönkin opeteltavaksi ja palovammoilta KUMPIKIN vältyttiin!!!



Jääkaapin ovi alkaa olla jo niin täynnä pelkkää magneettia, joten nyt nämä yksilöt päätyivät tauluksi. Nii-i, miksikäs ei niitä voi noinkin käyttää!! Tuossa on hajonneeseen kehykseen joskus aiemmin tullut maalatua sekä magneetti- että liitutaulumaalia, joten toimii tässä tilanteessa erinomaisesti. Liitua vaan käteen, niin saa jatkaa "taideteosta".




No kyllä mä sentään yhden "huutomerkki"-magneetin säilytin kalenteriinkin. Tämä tulee siihen toukokuun tärkeimpään päivään, äitienpäivään.




Ennen sitä päivää kuitenkin on vielä myös vapun viettoa, joten toivottelen kaikille oikein hauskan hyvää vappua!!!!





– Nina –



keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Huhtikuun kalenteri ja tunnelmaa kevätterassille


Huhtikuu...

miten tuo maaliskuu hurahtikin ihan vauhdilla ohi?!? Kalenteripäivitys piti tehdä jo ajat sitten mutta sitkeä flunssa ja työkiireet ne vei ihan mennessään. Noh, onneks on vasta eka päivä, joten kalenterin ehtii vielä hyvin tulostamaan ja ottamaan käyttöönsä. Alla olevan kalenteripohjan pystyt lataamaan ja tulostamaan itsellesi täältä.




Puutarhavalot

Meillä on tuo talvikin jämähtänyt sisustuksessa jotenkin kummasti vielä mukaan, joten siihenkin oli nyt tehtävä pientä muutosta. Huomio pientä. Ulko-ovessa edelleen havukranssi paikoillaan (hävettää) ja ideaa jos toista oli päässä pääsiäiskranssista mutta siinä se havukasa edelleen vaan roikkuu!! Olishan tässä vielä pari päivää aikaa puuhailuun....

Mutta sainpas kuin sainkin sentään aikaiseksi piristää meidän terassia. Muistatkos jouluvalot, jotka tuossa viime joulun alla puuhasin? Juu, jouluvalot taitaa olla jo parempi laittaa kaappiin piiloon mutta jäin sitten mietiskelemään, mihin nuokin saisi mahtumaan, roskiinkaan ei raaskisi heittää.

Purkkeihin, joissa oli punaista nauhaa, päätinkin laittaa pinkkiä ja limenvihreää. Vähän murattia joukkoon (ihan sieltä ruotsalaisesta isosta tavaratalosta löysin) ja siinäpäs onkin nyt sitten puutarhavalot valmiina!! Valoa ja tunnelmaa kuitenkin kaipaa pimenevinä iltoina, oli sitten kevät, kesä syksy tai talvi. Voipi olla naapureilla taas ihmeteltävää että mitäs noi noita purkkeja aina vaan roikottaa!!


Kirpparilta satuin vielä löytämään tuollaisen "linnun" häkin ja narsissithan sinne istuu kivasti. Onhan noita häkkejä jo jonkun aikaa katteltu mutta meillä palvelee kyllä vielä hyvin.

Ihanaa pääsiäistä teille kaikille!

– Nina –

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Lipaston tuunaus




Huonekalujen fiksaus on varma kevään merkki

Ainakin minulla. Miehillä yleensä keväällä tuntuu autokuume vaivaavan mutta itse tunnustaudun 100% kevään sisustajaksi. Mikä kumma siinä on että aina kevään saapuessa kaikki näyttää "ihan kauhealta" ja joka nurkka pitäis siivota sekä uudistaa – syypää kenties aurinko? Niin siis PITÄISI ja vain omasta mielestä, toiset huushollin asukit saattaa olla aivan toista mieltä. Mutta onneksi sitä uudistusta ja freesaamista voi tehdä pienelläkin budjetilla ja mikä parasta, suurella innolla ja sydämellä!!


Tämä lipasto oli alunperin ihan tällainen perus vanerilipasto. Vuodet vieri ja väri alkoi näyttämään kaikkea muuta kuin raikkaalta. Jep, vaikka vaneri onkin nyt kuuminta hottia, sai se silti pensselistä valkoista pintaansa. Sain myös lahjoituksena tuollaisia pienenpieniä koukkuruuveja tai mietä nyt ovatkaan nimeltään ja päätin hyödyntää niitä tässä prjoketissa.


Joulun jälkeisiltä alennusmyynneiltä tarttui tällaisia puisia, liitutaulupintaisia "nimikointilappuja" ja holaa, näillä saikin käytännöllisyyttä lipaston arkikäyttöön.


Näitä ruuvatessa meinas vaan päästä tuskanen itku aika monta kertaa. Ruuvit oli niin pieniä ettei kunnon otetta meinanut saada ja pihtien kanssa ne vaan lipsu ja lipsu. Lopulta loppu hyvin, kaikki hyvin ja siinä ne neljä käytännön söpöläistä jököttää paikoillaan – HUH.


Se vielä pitää mainita että kyllä tuo liitutaulupinta vaan on niin kätevä kun voi tekstiä vaihdella mielin määrin. Näitä liitutaulujuttuja on kyllä jo ollut niin kauan että joillain ne tulevat jo korvistakin ulos mutta itellä nää vaan pitää pintansa.


Siinä siis "uusi" lipasto kokonaisuudessaan eteisen nurkassa. Kuten huomaa, on kuin tehty tuohon paikkaan, ainakin ensi kevääseen saakka ;)

Keväästä tulikin mieleen, minkä "spurtin" sinussa kevät herättää?

– Nina –


perjantai 27. helmikuuta 2015

Maaliskuun kalenteri yllätysmagneetilla

Maaliskuu on pajunkissojen ja yllätysten aikaa

Ensi kuukauden ilmaiseen ladattavaan kalenteripohjaan mietin taas jotain pientä, ajankohtaista aihetta ja pajunkissathan ne heti mieleen tuli. Pikkutyttönä maaliskuussa tuli aina seurattua ahkerasti pihapiirin pajua – "toivottavasti pajunkissat nyt tulis ajoissa virpomisoksiin"!! Nyt niitä sitten kytätään jälkikasvun virpomisiin ;) Tämän hetkistä säätilannetta kun katselee, olen erittäin toiveikas :)


Maaliskuun kalenteripohjan pystyt lataamaan (pdf) ilmaiseksi tästä linkistä.
Tarvittaessa pohja löytyy samasta pdf:stä myös ilman noita graafisia elementtejä.



Yllätysten "reippauslaatikko" – virkkausta, tulitikkuaskia ja magneettia

Samalla kun tuota kalenteria tein, päätin vähän freesata meidän 6-vuotiaan neidin "reippaus-systeemiä". Meillä varsinkin nuo aamut tuntuu olevan kaikkea muuta kuin sujuvia, on ratkaisuna ollut perinteisesti "reippaustarrojen" keräily. Eli kustakin reippaasta päivästä saa tarran taulukkoon ja kun taulukko on täys, pääsee vaikka leffaan. Kuten kaikki, tämäkin nyt tuntuu menettävän voimiaan, joten päätin uudistaa eli reipastaa systeemiä – syntyi siis "reippauslaatikko":)


Tähän oli hyvä käyttää jämälankaa, koska paljoa tähän ei lankaa tarvitse :) Itse käytin Blend Bamboota, 3,5 koukulla.

Aloitetaan virkkaamalla 18 kjs (ketjusilmukkaa) ja liitetään ps (piilosilmukalla) ympyräksi.


Virkataan puolipylväitä 8 kierrosta. En siis tehnyt piilosilmukkaa kierrosten vaihtumiskohdassa vaan jatkoin vaan samalla puolipylväällä koko ajan. Kannattaa testata tulitikkurasian kanssa, onko tuo silmukkamäärä omaan käsialaan sopiva.


Päätellään ja pujotetaan tulitikkurasia sisälle. Ensin oli tarkoitus maalata tuo rasia, mutta totesin sen kuitenkin turhaksi; kuva ei näy virkkauksen alta ja tuo valkoinen rasia onkin ihan kiva ;) En edes liimannut tätä mitenkään, sen verran napakka tuosta kuitenkin tuli.

Itelle tuo olis kelvannut ihan noinkin mutta neiti halus (yllätysyllätys) jotain blingblingiä mukaan, joten sydän ja helmi sai kelvata ;) Magneetin liimaus toiselle puolelle ja yllätyspoksi on valmis. Jos tuosta magneettipuolesta haluaa jykevämmän, kannattaa tuo virkkaus sitten liimata rasiaan kiinni.

Tämä toimii nyt sitten niin, että jokaisesta reippaasta päivästä saa hymynaaman kalenteripäivään ja kun tarpeeksi on hymynaamoja, pääsee kurkistamaan yllätyspoksiin. Tänne voi sitten vaihdellen keksiä kaikkea kivaa – yllättävää ja reipastavaa :)

Tuosta tulikin mieleen, että minkäslaisia "reippaussysteemejä" teillä on lasten kanssa käytössä?

– Nina –

torstai 12. helmikuuta 2015

Suklainen ystävänpäivätervehdys

Niin se mieli vaan ehtii muuttua. Piti antaa ystäville niitä virkattuja, pieniä magneettisydämiä mutta koska lopputulokseen olin tyytymätön, päädyin takuuvarmaan vaihtoehtoon, suklaaseen :)

Suklaata en sentään lähtenyt nyt itse tekemään, vaan päädyin suosiolla kaupan hyllylle. Suklaavalikoimaa hetken silmäiltyäni, totesin Royal-suklaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi tähän tarkoitukseen. Halusin nimittäin tehdä suklaan ympärille myös simppelin "kortin".

Vähän mittailua, että saisi tulostettua just passelin kokoisen "korttietiketin" ympärille, koneella suunnittelua ja printteristä ulos. Paperileikkuria en nyt jaksanut tuolta kaapin päältä laiskuuttani hakea, vaan metalliviivain sekä mattoveitsi sai kelvata ja suoraa leikkuujälkeä ainakin sitten tuli.

Taitokset sivukohtiin ja kaksipuoleista teippiä paperin toiseen reunaan ja se olis sitten siinä :)

Jos pienoinen ystävänpäivälahja on vielä hankkimatta, niin tässä olis tosi nopea ratkaisu siihen. Jos vielä nopeammin ja helpommalla haluat päästä, niin tästä ystävänpäivätervehdyspohja-linkistä pääset lataamaan tulostettavan pdf:n.



Ruusuja nappasin samalla kauppareissulla matkaani. Onpahan sitten varmuudella meidänkin pöydällä niitä ystävänpäivän kunniaksi ja ainahan niitä uusia mahtuu lisää ;) Hyvä testi ja vinkki tässä samalla perheen isännälle - lukeekohan se ylipäätään meikäläisen tänne laittamia höpötyksiä :)

Ruusun värejä siis siinä kaupassa sitten pohdiskelin ja kyllähän se vaaleanpunainen vain ystävänpäivänä minulla vei voiton - kuulemma eri sävyissään ovat merkkejä lempeydestä ja kiitollisuudesta. Valkoiset yleensä on kyllä lempparini ja kyllähän niitäkin nyt matkaan lähti :) Ja onko sillä värillä nyt lopulta niiiiin suuri merkitys - ajatus se kuitenkin tärkeintä on, eikös?

Ihanaa ystävänpäivää kaikille,

- Nina -


maanantai 2. helmikuuta 2015

Virkattu pikkuneidin huivi


Pinkkiä – T O T T A kai

Ostin itselleni joitain aikoja sitten alelaarista pinkin huvin. Yleensä tykkään tallustella tosi tylsissä väreissä, eli mustaa, mustaa, mustaa mutta olen yrittänyt "parantaa" tapani ja ottaa värit mukaan elämääni :) Pinkki väri tuntui tosi hyvältä ajatukselta mutta ISO VIRHE!! Sen jälkeen, kun esittelin huivia kotona, oli se oikeastaan MINUN ENTINEN huivini. Olishan se pitänyt arvata, että 6-vuotias neiti kotona käyttää kaikki konstinsa sen omiakseen :)

Eipä auttanut muu, kuin ruveta tuumasta toimeen: "Mitäs jos äiti virkkais sulle samanlaisen huivin mutta paaaaaljon hienomman, kuin toi äitin kaupasta ostama huivi"? Houkuttelevat sanat TOIMI :)


Oma huivi kaulassa lampsin lankakauppaan. Langaksi valitsin 100%:sta Drops Design alpakkalankaa. Siinä sattui olemaan just oikeet värit: Kirsikanpunainen 2921 ja vaalea ruskeakirjava 607. Koukkusuosituksena on 2,5–3,5 mm ja minähän valitsen aina sen isoimman ;) Sitten vain virkkaamaan.



Köysivirkkaus (ohje kirjasta Tyylikkäät silmukat, Erika Knight):

Lyhenteet: 
P = pylväs
Kjs = ketjusilmukka
Ks = kiinteä silmukka
Ps = piilosilmukka

Aloitusketjuksi virkataan aina kolmella jaollinen määrä ketjusilmukoita.
Jos nyt muistan ja laskin valmiista huivista oikein, tein 39 aloitussilmukkaa. Tämä oli omasta mielestä hyvä huivin leveys.

1. krs: 1 p 4. kjs:aan koukusta laskien, 1 kjs, 1 p seur. kjs:aan, *jätä väliin 1 kjs, 1 p seur. kjs:aan, 1 kjs, 1 p seur. kjs:aan, toista *:stä viim. kjs:aan, 1 p viim. kjs:aan lopussa, käännä työ.

2. krs: 3 kjs (=1. p), virkkaa [1 p, 1 kjs, 1 p] kaikkiin 1 kjs:n ketjuihin krs loppuun, 1 p 3 kjs:n ketjun päälle krs:n lopussa, käännä työ.

Huivi syntyy toistamalla tuota 2. kerrosta. Itse virkkasin yhteensä 150 kerrosta.

Rusehtavat reunat tein vielä: 3 ks samaan "silmukkaan", 1 ps seuraavaan silmukkaan, 3 ks samaan "silmukkaan, 1 ps seuraavaan silmukkaan jne.



Loppuun vielä oma signeerauslappu, totta kai ;) Tekee viimeistellymmän lopputuloksen. Tykkään itse monesti käyttää pientä nahkapalaa, johon tekstauskynällä teen nimikirjaimeni. Musteena käytän nahalle soveltuvaa maalia.



Siinä ne nyt sit on sulassa sovussa keskenään, kaupan huivi ja itse virkattu huivi. Neiti on ainakin ollut ihan tyytyväinen, kun on niin paljon sitä pitänyt. Siksi saattaakin lähikuvissa näkyä pientä käytön jälkeä ;)

Kumpaa itse mieluummin käytät, ite tehtyä vai kaupasta ostettua (teollisesti tehty)? Itse kyllä arvostan niin suuresti kaikkea itse tehtyä. Vitsit, kun olis vielä enemmän aikaa niiden tekemiseen :)

– Nina –