Lokakuun tulostettava seinäkalenteri

LOKAKUU – sadekuu

Sataa, sataa ropisee. Toiset tykkää sateesta, toiset ei. Myönnän kuuluvani enemmän jälkimmäiseen porukkaan. Sateenvarjo pitäis aina muistaa laittaa laukun pohjalle mukaan. Ne kumpparitkin vois olla kätevät aina mukana. Töistä kun lähtee, niin aina just silloin tietty sataa ja onko varjoa kumppareineen – eipä ole, harmittaa!

Kyllä se sade voi nautinnoksikin muuttua. Rämmittyä sateesta kotiin, mikäs sen ihanampaa kuin köllötellä takkatulen äärellä lämpimästä ja kuivasta nauttien, sateen ropinaa kuunnellen.

Syksy on kivaa, värikästä sekä tunnelmallista aikaa ja sade myrskyineen kuuluu syksyyn. Siitäpä syystä päätin ikuistaa sadepisarat myös lokakuun kalenteriin.

Ilmainen tulostettava pdf on taas ladattavissa samasta vanhasta tutusta paikasta, Google Driven puolelta. Samassa pdf:ssä on ekaks kuvallinen kalenteriversio, perässä vaihtoehtona pelkkä kalenteriruudukko.

Lataa lokakuun kalenteri tästä!

Uudet lukijat saattavat hämmästellä että miks tuossa yläosassa on niin paljon tyhjää eikä tässä ole viikonpäiviäkään! Asian selviämiseksi alkuperäinen kalenteri-idea löytyy täältä –>

Tuosta alkuperäisyydestä tulikin mieleeni että kyllä huvittaa, millainen kalentereiden sekametelisoppa tästä onkaan taas tullut! Nyt on menty niin fiilispohjalla tämän kanssa että ensi vuodeksi olen kaavaillut tekeväni kalenterin kerrallaan, niin tyyli pysyisi mahdollisimman samana. 

Suunnitteluhommat pitäisi sen osalta tässä hiljalleen aloitella, joten jos on toiveita, kehitysideoita tai mitä tahansa tulee mieleen, niin laittakaa ihmeessä viestiä. Mielelläni ottaisin vastaan ;)

Syksystä ja sateesta nauttien,

Nina

Betonilaattoja pihaan

Kuvioita betonilaatan pintaan

Nyt tulee kuulkaas sellanen postaus, mitä olen jemmaillut vähän liiankin pitkään! Näitä betonilaattoja tein jo vuosi sitten kesällä. Syy, miksi en näitä jo viime vuoden puolella laittanut näkyville oli se että halusin testata ensin näiden talven kestävyyttä. Kuten tästä alla olevasta kuvasta näkyy,  hyvin kestivät.

Olen ihaillut ja haaveillut Kekkilän pihalaattoja pihaamme mutta kaipasin niihin vielä jotain pientä extraa. Eräänä päivänä yhtä sisustuslehteä selaillessani silmäni pistivät betonilaattojen valmistusohjeeseen ja siinähän se sitten oli – oli sitten upotettava omat kädet betoniin!

Pitsisten betonilaattojen valmistus

Näitä tarvitset:
– muotteja (itse käytin ylijäänyttä viemäriputkea, muoviämpärikin ajaa samaa asiaa)
– pitsiliinaa (käytin muovisia mutta virkattujakin käytetään)
– öljyä muottien voiteluun + suti tms.
– betonia (käytin kuivabetonia, numeroa en enään muista mutta rautakaupassa osaavat kyllä neuvoa)
– työkaluja: saha, muurarin ämpäri ja kauha, muurarin lasta, suojakäsineet, hengityssuojain, "työvaatteet"
– rautaa tai kanaverkkoa
– vettä
– suora alusta laattojen kuivattamiseen + jätesäkkiä / muovia

Ja sitten hommiin...

Tää oli selkeesti koko perheen hommaa, mihin jopa mummi ja pappakin ajautuivat. Jopa niin paljon että pappa tehtaili mökin pihalle laattoja lisää. Apukädet oli kyllä erittäinkin tarpeen, sen verran paksua tuo viemäriputki oli. Putkesta leikattiin n. 5 cm korkuisia rinkuloita. Miksi käytin mieluummin tätä kuin ämpäriä: en raaskinut tuhota ämpäriä ja ylimääräiset viemäriputken palaset olisi kuitenkin joutunut kaatopaikalle. Kannattaa vaikka kysellä putkifirmoista, sain pientä korvausta vastaan nämä.

Sitten muotit valmiiksi kuivatuspaikalle. Kannattaa muuten laittaa muovia suojaksi. Niistä jää kyllä sitten pientä ryppyä valmiin laatan pintaan mutta itse tykkäsin lopputuloksesta. Muottien kunnon öljyäminen ja pohjalle täsmälleen muotin kokoinen pitsipala (myös öljytään). Ite tein kaikista erilaisia variaatioita.

Betonia muottiin ja noin puoleen väliin rautaa tukemaan, niin säilyy varmemmin ehjänä. Varsinkin, jos laattojen päällä on tarkoitus tepastella. Kun muotti on täys, niin taputellaan vielä ilmakuplat pois. Taputtelin myös siinä välissäkin, kun laittelin betonia muottiin. Sitten vain muovia päälle ja annetaan betonin jähmettyä muutama päivä. Kannattaa kastella vähän väliä ettei kuivu liikaa.

Muutaman päivän päästä itse muotit ja liinan pystyy irrottamaan (VAROVASTI). Annettiin tämänkin jälkeen laattojen jähmettyä kunnolla ja jatkettiin kastelua päivä-pari. Laattojen on hyvä kovettua 30 päivän ajan ennen kuin niitä voi käyttää.

Jos et saanut näistä mun ohjeista mitään tolkkua tai laattojen teko ei innosta, niin löysin tällaisen aika näppärän sivun aiheesta: http://www.tammisaarenmartat.fi/martat-valavat-betonista/betoni-infoa/

Nyt näitä laattoja menee sitten siellä täällä meidän pihaa ja pitää todeta että sen verran kivaa eka betonikokeilu oli että innostuin muidenkin juttujen tekemiseen. Ehkä mä niitä tulen vielä teille postaamaan.

Betonijutut tuntuu olevan nyt niin kovassa suosiossa. Oletko itse tehnyt ja millaisia? Olisi mukavaa nähdä :)

– Nina –

Syyskuun kalenteri ja kokeilua korivirkkaukseen

Syyskuun omput

Käääk, taas kuukausi hurahti ja vaihtui! Mutta eipä hättää, syyskuun kalenteria taas pukkaa – vaikka tosin tämän kanssa vähän kiirus taas tuppasi tulemaan. Isot pahoittelut siis kalenteria odottaville!!

Mä oon niin odotellut muutaman vuoden meidän parin omppupuun satoa ja nythän niitä sitten sieltä vähän ilmestyy. Niin innostunut oon näköjään asiasta että inspiroiduin siirtämään ne myös syyskuun kalenteriinkin.

Latasin tämän sinne vanhaan tuttuun paikkaan Google Driveen ja tästä pääset lataamaan ja tulostamaan syyskuun 2015 kalenterin kuvalla tai ilman.

Virkattu kori muovista

Omenat kaipasi jotain kivaa säilytyspaikkaa ja halusin vähän vaihtelua tuolle meidän ainaiselle hedelmäkulholle.

Olen kokeillut tuollaisen muovisen nauhan virkkaamista. Tämä on jonkin sorttista elintarvikkeen yli jäänyttä pakkausmateriaalia, jota olen saanut käsiini (en kyllä enään muista mistä). Samaa asiaa ajaisi varmasti ihan muovistakin leikattu suikale.

Ajattelin tämän materiaalin sopivan paremmin hedelmien säilytykseen, meillä kun joskus tuppaa nuo hedelmät pilaantumaan ennen suuhun laittoa ja kurjaahan sellaista kankaista koria on sitten yrittää pestä. Tässä ei ainakaan sitä ongelmaa pitäisi olla. Materiaalina tämä on ihan älyttömän kevyt ja sopisi hyvin vaikka kylpyhuoneeseenkin, ei tarvitse pelätä veden roiskumista.

Korin virkkasin Molla Millsin Virkkuri-kirjan ohjeella. Eli perus pyöreä kori. Materiaalina kuitenkin sen verran "ronski" että laitoin siihen kontrastiksi, pehmentämään ilmettä trikookuteisen nyörin. Onhan tämä vähän vaihtelua noiden perinteisten trikookuteista virkattujen korien jälkeen ja hyvin kaikki huushollin korit passaa yhteen :)

Ihanaa syksyn alkua kaikille, nythän se on virallisesti startattu!

– Nina –

Elokuun seinäkalenteri ja pyykkipoikamagneetit

Elokuu...mustikkakuu...mustikkasuu

Miltäs se elokuu maistuu? No mustikoiltahan se :) Tänä vuonna taitaakin olla runsaat määrät mustikoita metsässä. Kovin pitäis mustikkametsään kipittää, vaan vielä ei vaan oo ennättänyt. No onneks mustikoita sentään saa nyt ainakin seinälle ensi kuuta piristämään.

Tämän tulostettavan seinäkalenterin saa taas tuttuun tapaan ladattua Driven puolelta ja jos mustikat ei nyt maistu, on siinä samassa pdf:ssä kalenteri myös ilman mustikoitakin.

Tästä siis vaan elokuun kalenteria klikkaamaan ja tulostamaan. 

Pyykkipojat narulta magneeteiksi

Mulla on NYKYÄÄN aina joku kumma vimma magneettien tekemiseen. Enään magneetit ei riitä kotiin, vaan ne vipeltää jo töihinkin! Mulla on töissä sellainen tuunattu magneettitaulu. Eli iso valokuvakehys, jonka lasi on teillä tietämättömillä mutta tausta tallessa ja johon on ollut hyvä vedellä magneettimaalia. 

Aamulla pyykkiä laitellessa päätin sitten muutaman puisen pyykkipojan uhrata magneetiksi ja nyt ne tuossa seinällä sitten odottelee lippua ja lappua. Ja tosiaan, nää on sitten tosi SUPERNOPEET tehdä!

– pyykkipoikia (puiset on kivat)

– magneettia, liimaa

– sakset / veitsi paperille

– washiteippiä, liitutaulutarraa...

Tällaisia varmasti on moni tehnytkin. Kaapista sattui löytymään melko kivaa washiteippiä ja päätin kokeilla sitä. Pitää todeta että toimi loistavasti. Niin helppo ja nopea liimata paikoilleen ja kuultaa kivasti tuon puun läpi, kuitenkin että kuviot näkyy. Onneks en lähtenyt maalaamaan pyykkipoikia (mitä aluks meinasin)!!

Lisäks kätköistä löytyi tuollaisia liitutauluetikettejä ja päätin sellaistakin kokeilla. Lopputulos ei kuitenkaan ollut ihan niin ihana, kuin mitä päässäni olin kuvitellut:

A) etiketti oli liian lyhyt pyykkipoikaan, joten tussi kouraan ja piirtelemään, heh

B) liitutaulutussi ei toimi noin pienessä pinnassa

Mulla on siis vain tuollainen harmittavan paksu liitutaulutussi enkä mistään ole löytänyt ohutta...onkohan sellasta?!?!? Jos joku tietää, niin mieluusti ottaisin vinkkiä vastaan. 

Mutta ihanaa perjantaita kaikille ja nautitaanhan mustikoista ja pyykkipojista!

– Nina –

Heinäkuun seinäkalenteri

Heinien havinaa kalenterissa

Kuten usein, inspiraationi lähde on luonto, erityisesti Suomen luonto ja mikäs sen  osuvampaa heinäkuussa kuin heinät.

Mikään heinien fani en siitepölyallergikkona kyllä todellakaan ole mutta kyllä ne vaan niin nostalgisia on. Ihana pieni raikas tuulen vire ja hentoinen heinien havina. Sen mä halusin nyt tuoda sisällekin jääkaapin oveen.

Jos joku ekaa kertaa tänne eksynyt ihmettelee, miks tässä kalenterissa ei oo viikonpäiviä, kannattaa käydä tsekkaamassa alkuperäinen kalenteri-idea täältä. Viikonpäivät muodostuu siis magneeteista ja itse kalenteri on meidän kaaoottisessa "muistitaulussa" jääkaapin ovessa.

Samalla vanhalla tavalla laitoin tämän sinne Google Driveen, joten tästä sinne klik-klik lataamaan ilmainen pohja, kuvalla ja ilman.

Mulla on kans ollut tapana tehdä magneetteja uuden kalenterin kanssa ja nyt tuli kuulkaas niin hoppu ite kalenterin kanssa, joten magneetit jäi. Mut ei hätää, tätä tässä kirjoittaessa tuli heti kesäinen magneetti-idea mieleen – ainakin omasta mielestä – joten yritän ehtiä askartelemaan niitä lähipäivinä ja laitan tulemaan.

Ihania kesän kirmailuja heinien havinoissa,
Nina

Virkattu laudeliina

Isoäidinneliöt lauteille

Viime postauksessa kerroin innostuneeni tästä perinteisestä isoäidinneliöstä. Pakko tunnustaa että itekin ihmettelin innostustani. Vuosi sitten olisin varmaan nauranut koko ajatukselle mut kaipa sitä on sit noita silmukoita jo tarpeeksi koukussa pyöritellyt että mieli muuttui.

Sen verran arkajalka kuitenkin noiden perinteiden kanssa olen että tyylilleni uskollisena pitäydyin hillityssä värimaailmassa. Tiedä vaikka joskus uskaltautusinkin kokeilemaan peräti perinteistä värikästä neiliötä, heh. Raitaa kun tuntuu olevan tällä hetkellä joka paikassa, niin saunaankin sitä päätin laittaa.

Koska tykkään paljon virkata tiskiliinoja bambulangasta ja yhdestä liinasta jää aina pienehkö langan jämä, niin päätin hyödyntää niitä tässä.

Tämän liinan kooksi tuli noin 45 x 33 cm. Tähän tuli yhteensä 5 x 4 (20) palaa. Muutamana iltana näitä virkkailin ja täytyy sanoa että yksi pala tulee tosi nopeesti. Yhteen palaan virkkasin 4 kierrosta. Piilosilmukoilla laitoin ensin kaikki värisuorat yhteen, jonka jälkeen yhdistin "raidat" toisiinsa. Se pitää mainita että ydistämisen olisi voinut tehdä fiksummin ja kauniimminkin.

Viimeistelyksi reunus:
ks= kiinteä silmukka
kjs= ketjusilmukka
p= pylväs
ps= piilosilmukka

Ensimmäiseen kulmaan 1 kjs ja 1 ks + 1 kjs + 3 p + 1 kjs + 1 ks. Kaikkiin seuraaviin 1-kjs-kaareen (seuraavaan kulmaan asti) 1 ks + 1 kjs + 2 p + 1 kjs + 1 ks. Seuraavaan kulmaan 1 ks + 1 kjs + 3 p + 1 kjs + 1 ks. Näin jatketaan joka reuna kunnes ollaan ekassa kulmassa ja suljetaan kierros ps:lla 1. ks:aan krs:n alussa ja päätellään lanka.

Tää liina oli jo viime viikonloppuna testissäkin 7-vuotiaan pepun alla. Hyvältä ja toimivalta kuulemma tuntui ja muotokin piti hyvin. Kyseinen yksilö on vasta ainut mutta tulee saamaan loistavien arvostelujensa ansiosta mukavan sarjan kaverikseen.

Nyt vain juhannuksen saunaa odottelemaan, hyvää juhannusta kaikille!

– Nina –

Virkatut tiskiliinat

Tai tiskirätithän nämä oikeastaan on

mutta jotenkaan ei osaa käyttää sitä nimikettä, niin hienostelevan söpöjä keittiön apureita kun on.
Siinä niitä olis muutama kappale taas valmiina ja uutta jo aluillaan.

Mulla kulkee aina laukun pohjalla sellainen pinkki "virkkauspussukka", mikä tilaisuuden tullen putkahtaa toisten hämmästelyksi esille. Ja voin sanoa että ainahan siitä keskustelun poikasta syntyy. Nykyään oon vaan olevinani niin "ylitehokas" että jokainen luppoaika on käytettävä jotenkin hyödyllisesti. Ja se SUURIN, kätevin syy on se ettei nää paina eikä vie tilaakaan muilta laukun "tarpeellisilta" tilpehööreiltä!

Oon testaillut muutamia erilaisia pintoja ja mieltynyt ite eniten pelkän puolipylvään virkkaamiseen. Tarpeeksi simppeliä ulkonäytöltään ja sopivan ilmavaa, kuivuukin nopeemmin. Käytän aina Hjertegarnin Blend Bamboo -lankaa. Siinä on ihana väriskaala. Käytössä vain paranee ja välillä muistaa siellä pyykkikoneessakin pyöräyttää. Pikafreesauksena silloin tällöin minuutiksi kosteana mikroon ja taas on astetta mukavampi käyttää.

Reunojen "salaisuutena" on sääntöjen vastavirtaan kulkeminen. Oikeaoppisestihan ja suoran linjan aikaansaamiseksi viimeistä silmukkaa ei saisi virkata itse kääntymisketjuun mutta ite tykkään tehdä just niin, kun muodostuu aavistuksen pitsimäinen reuna. Kun sen tekee tasaisesti joka kierroksella, tulee lopputuloksesta siisti.

Mut mikäs tää sit on? Pongasin joulun alelaarista "Iloiset isoäidinneliöt" -kirjan ja mun piti sit kans kokeilla klassista mallia. Ite kirjan ohjeista en innostunut (vielä) mutta päätin kokeilla sitä yksivärisenä näihin tiskiliinoihin ja kivan toimiva tästäkin tuli.

Tähän virkkasin 11 isoäidin neliön kierrosta ja reunoille pari kierrosta puolipylvästä, kuhunkin nurkkasilmukkaan kolme puolipylvästä, niin muoto pysyy hyvänä. Jos kaipaat isoäidin neliön perusohjetta, löytyy sellainen esimerkiksi Novitan sivuilta.

Nää on sellaisia, mitä aina tarttis olla varastossa. Jos nopsaan pitää kehittää esimerkiksi joku pieni lahja, niin näitä on sitten tarpeen mukaan kiva antaa toisille...kuten sattui käymään eilisiltanakin :)

– Nina –