Lumihiutaleiden lumossa

"Ihanaa, ku o lunta", totesin kiirettömänä jouluaamuna meidän pikku-neidille. Hän oli ihan samaa mieltä. Siitä inspiroituneina päätettiin tuoda hiutaleet sisälle saakka. Tai, no ei ihan sisälle mut ikkunaan kuiteski :) Pelkät hiutaleet ei kuitenkaan riittänyt, vaan ikkunaan tulikin iso kuusi :O

Koska kaupat ei pyhien aikaan ollut auki, eikä sitä perinteistä silkkipaperia jemmasta enään löytynyt....pengoin ja pengoin ja löysin alennukselta joskus ostamani somistuskankaan. En ole moisesta ikinä kuullutkaan mutta sillä nimellä sitä kuitenkin kaupassa myytiin. Onneksi nappasin mukaani, koska se osoittautui tässä tilanteessa tosi toimivaksi. Koskaanhan ei tiiä, mitä sattuu tarvitsemaan ;)

Kangas muistuttaa ulkonäöltään tosi paljon silkkipaperia mutta on kangsmaista. Lapsen kätösissä oikein kätevää, sillkipaperin kanssa kun pitää olla tosi tarkkana repeilyjen suhteen.

Sitten vain sakset käteen ja niks-naks. Netissä löytyisi vaikka miten paljon ohjeita tosi upeisiin lumihiutaleihin mutta me päätettiin olla perinteisellä linjalla ja leikellä vähän miten sattuu :) Tietyllä tapaa siinä on omanlaisensa tekemisen riemu, kun ei yhtään tiedä lopputuloksesta. Meidän neiti ainakin totesi joka hiutaleen kohdalla: "vau, kato äiti, ku hieno" :O

Liimasin nämä neidin huoneen ikkunaan ihan vain kaksipuoleisella teipillä. Sinitarraa en halunnut laittaa, olisi kuultanut läpi. Toivottavasti vaan teipit lähtee suht helposti pois!! Jos jollain olisi parempi kiinnityskikka, niin olisin enemmän kuin kiitollinen vinkistä :)

Ovat ihanan graafiset. Sopii oikeastaan mihin tahansa huoneeseen. Ja vitsit, hiutaleet taipuu kyllä monenmoiseen kuvioon ja muotoon, meillä tällä kertaa talvikuuseen, tykätään :)

Mitenkäs sinä, tykkäätkö sinäkin askarrella lumihiutaleita ja mistä materiaalista?

– Nina –

Jouluvalojen piristys

Syksyllä on ihanaa, kun oikein luvan kanssa saa viritellä jouluvaloja paikoilleen. Tai ne talvivalot, sillä termillä minä niitä kutsun, saapahan hyvällä syyllä olla ajoissa valojen kanssa liikenteessä :) No liekö nyt sitten olleet tarpeeksi kauan, kun kaipasin niihin vähän piristystä. Tai sitten halusin ne vain pukea joulun kuosiin. Noooh, joka tapauksessa mukavaa näpertelyähän tämä oli ja sai jotain materiaaliakin käytettäväksi eikä roskiin heitettäväksi.

Jos joulukiireet alkaa olla paremman puolella, nämä ehtii vielä hyvin tekemään ennen jouluakin. Tai sitten voihan niitä valoja muutenkin piristää :) Tällaiset valot valmistuivat tällaisista tarvikkeista:

– jogurtti- ja/tai viilipurkkeja,
– akryyliväriä,
– kangasta (käytin kirppikseltä löytämääni pitsiverhoa),
– liimaa (kuumaliima mun kokemuksella kätevin),
– koristenauhaa halutessa,
– juu ja sakset sekä pensseli, meinas ihan unohtua ;)

Sitten vain hommiin ja työn iloa. Akryyliväri on siitä kiva, kun kuivuu melko nopeasti. Kuumaliimasta pitääpi sanoa sen verran, että kuumaa tavaraa kun on, olkaa tosi varovaisia. Meikäläisellä komeilee mukava vesikello nyt kädessä...mut sehän kuuluu askartelun "iloon", heh :)
Niin ja näytti se jopa vähän sulattavan itse muovipurkkiakin mutta sinne se kankaan alle piiloon jäi.

Päädyin laittamaan nämä meidän lasitetulle terassille, katotaan miten pakkasherra ja neiti-viilipurkki tulee toimeen. Elleivät tykkää toisistaan, hyvä syy tehdä uudet.


Ihanaa ja tunnelmallista Joulua kaikille teille ihanuuksille :)

– Nina–

Lapset taiteilemaan kangastusseilla

 

Persoonalliset T-paidat

Oletteko tekin sitä mieltä, että lasten tekemä taide on aina vaan niin hurmaavaa? Vaikka kyseessä onkin nyt oman tyttäreni taiteellinen tuotos, niin kyllä minun suupielet nousee AINA korviin asti näitä nähdessäni, oli se taidepläjäys omani tai jonkun muun pikkutaiteilijan :)

Itse tehty – paras lahja

Lasten tekemät jutut toimii aina lahjapaketissa. Varsinkin, jos saaja on erittäin läheinen. Tästä syystä päätinkin antaa meidän pikku-neidille tavallisten tussien tilalle kangastussit. Kun on itse tehtyä, on sydänkin mukana :)

 

Idean alunperin sain tähän eräästä lehdestä isänpäivän aikoihin. En enään muista lehden nimeä, joten jos joku muistaa, niin saa kertoa ;) Ideasta siis toimeen ja T-paitaostoksille sekä kangastussit esille.

Pingotin T-paidan A3-kokoiseen piirustuslehtiöön, niissä kun ne taustapahvit on mukavan jämäkät. Mun täytyy myöntää, että monesti yhteisaskartelut ei mene kuin Strömsössä. Aikuisena tulee AINA otettua liian määräävä rooli ja sen nyt tietää, mitä siitä syntyy. Parempi siis antaa täysin vapaat kädet pikkutaiteilijalle, niin lopputuloksesta syntyy varmasti parempaa ja persoonallisempaa ;) Se on tullut huomattua niiiiiin monta kertaa!!

Siinä se meidän pappa nyt komeilee. Toivottavasti tykkää lahjastaan. Eipähän ainakaan samanlaista paitaa tule kadulla vastaan :) Mitenkäs teillä, tykkäättekö ylipäätänsä saada lasten tekemää taidetta lahjaksi? Onko tullut jotain todella ikimuistoista lahjaa vastaan?

– Nina –

Ps. Unelmapaja kiittää ihania asiakkaitaan ja Seinäjoen maa-ja kotitalousnaisia mukavista joulumarkkinoista. 

Joulumyyjäisten tunnelmissa

U N E L M A P A J A

Huomenna auto starttaa kohti Seinäjokea Kanivinossa vieraaksi. Samalla ajattelimme Kanivinossa perheen äidin kanssa jatkaa viimevuotista "perinnettä",  joten laitamme  taas U N E L M A P A J A N pystyyn.



U N E L M A P A J A avaa ovensa Seinäjoen Torikeskuksessa, Jouluisilla maalaismarkkinoilla! Olemme mukana tapahtumassa lauantaina 13.12.2014 ja kojumme löydät kakkoskerroksesta.

Meiltä saat upeita virkattuja tiskirättejä, koreja, kranssit, pakettikortit ja paljon muuta ihanaa ja taatusti omin käsin tehtyä.

Tervetuloa moikkaamaan ja nauttimaan Jouluisesta tunnelmasta!

- Nina -

Korkin uusi matka lasipurkissa

Hajuvedestä tuikkupurkin leidiksi
Yks aamu kauheessa normikiireessä laittauduin vessassa ja kräks...eiiiiiiiii, lempparihajuvesihän siinä tippui kaakelilattialle ja voitte arvata, miten siinä kävi. Korkki jäi vaan käteen mutta mutta - huomasin sen olevan erittäinkin sopiva mun lasikipoille. Tuollaisille entisajan vanhoille Riihimäen säilöntäpurkeille, joissa on lasinen kansi mutta tiivisteet poistettu. Ja niin hajuveden korkki sai taas arvoisensa paikan, tosi nopeasti ja helposti :)

Näitä tarvitset:
- lasipurkki kansineen,
- koristenauhaa (jos pitää pienistä koristeluista),
- liimaa.

Tuosta liimasta pitää mainita, että löysin rautakaupasta "jotain uutta Super-liimaa", joka kestää jopa konepesun. Ja varsinaista SUPERia se olikin!! Vahingossa pruuttasin sitä käsiini, enkä saanut pois edes teräsvillalla hankaamalla. No opinpahan taas jotain uutta ja kaipa se siitä joskus kulumalla lähtee ;)

Nyt kelpaa pitää tuikkujakin näkösällä ja heti käden ulottuvilla. Olen meinaan hyvin ahkera tuikkujen polttelija, varsinkin tällaiseen vuodenaikaan.

Samaa ideaa päätin hyödyntää myös näin itsenäisyyspäivän aikaan ja tein "kukkaviemiseksi" kylään tällaisen isänmaallisen herkkuversion :)

Tähän päätteeksi onkin hyvä toivottaa Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille!


 -Nina-

WC-paperirullankin saa loistamaan!!

Laulavat porot

WC-paperirullat taipuu melkeinpä mihin vaan. Lähes kaikki on jossain vaiheessa varmaan näistä jotain askarrellut, ainakin siellä koulun penkillä :)

Olin tekemässä näistä alunperin jotain ihan muuta (siitä ehkä joskus lisää) mutta katseltuani hetken led-tuikkua pöydällä, huomasin sen olevan just passelin kokoinen rullan sisään laitettavaksi. Eli tällä kertaa veskipaperirulla taipui led-tuikkukipoksi. Näiden teko on niin simppeliä, että näitä on kiva tehdä pikkuväenkin kanssa.

Veskipapruisten led-tuikkukippojen materiaalit:
- Veskipaperirullia
- Akryyliväriä ja sivellin
- Puncher
- Paperia
- Tarraliimaa (tällä saa tasaisimman liimapinnan paperiin)
- Sakset / leikkuri
- Piikki tai muu vastaava reikien tekemiseen

Maalasin ihan ekaks rullat sisä- ja ulkopuolelta ja sitten vasta liimailin paperit kiinni. Reiät tehtyäni tuolla (mikä lie mökiltä löytämäni piikki) vähän rullan oma väri paistoi, joten paksulla tussilla sai ne vielä siistittyä.

Sitten nämä löysikin jouluisen tunnelmapaikkansa mistäs muualtakaan kuin meidän WC.n seinältä :O Eikös ne sulaudukin sinne mainiosti ja tuo hyvää mieltä siihenkin "huoneeseen"?

Olis mielenkiintoista nähdä ideoita wc-paperirullien uudesta elämästä eli millaisia askarteluja sinä olet loihtinut näistä?

-Nina-


Follow my blog with Bloglovin

Virkattu viikonloppulaukku

Moni on mulle ihmetellyt tuota "viikonloppulaukku"-termiä :) Kaikille ihmettelijöille: "No sehän on  sellainen just sopivan kokoinen laukku viikonlopun viettoon". Sellainen, jos vaikka on tyttöjen viikonloppu tiedossa, just passelin kokoinen kaikille kimpsuille ja kampsuille.

Mullakin oli tyttöjen viikonloppu tulossa. Sopivaa laukkua ei kaapista löytynyt, joten sellainen piti sitten väsätä itse. Valmiina tämän laukun koko on 49 cm (leveys) x 44 cm (korkeus).

 Tarvitset laukun valmistamiseen: 
- Pientä ontelokudetta. Halusin kokeilla kuteen toimivuutta tällaisessa tilanteessa, jos haluat kevyemmän laukun, kannattaa toteutus tehdä tavallisella, paksummalla langalla. Valmiin laukun paino on n. 1,15 kg.
- Virkkuukoukku, itse käytin 6-koukkua.
- Vetoketju, kannattaa olla tarpeeksi pitkä, sen saa sitten vuoren sisälle piiloon.
- Vuorikangasta. Jos ei halua perinteistä vuorikangasta, kuten minä, kannattaa laittaa jotain pellavakankaan tapaista.
- Vyö laukun hihnaksi. Tämä yksilö on kirppislöytö. Vyön solki antaa minusta tosi kivan yksityiskohdan.
- Vyön reiítin. Helpottaa vyön kiinnittämistä, kun tekee reiät valmiiksi.
- Kanttinauhaa ja ompelulankaa.

Virkattava osa:
Virkkaa 100 kjs (ketjusilmukkaa) ja yhdistä ne piilosilmukalla renkaaksi. Virkkaa spiraalimaisesti jokaiseen ketjusilmukkaan yksi ks (kiinteä silmukka). Kerrosten vaihtumiskohdassa ei virkata piilosilmukkaa. Virkkaa yhteensä 50 kierrosta, katkaise ja päättele.

Ompele alareuna silmukka kerrallaan kiinni. Jos haluat laukulle enemmän tilavuuutta, ompele sisäänottosaumat (itse tein n. 10 cm sisäänotot). Tee laukulle vuori leveyden ja korkeuden mukaan (muista jättää saumavarat) ja tarvittaessa sisäänotot.

Ompele vetoketju, itse ompelin tosi varovasti koneella. Yläkulmiin ompele pienet, n. 2 cm vetolenkit kanttinauhasta sekä ompele vuori käsin laukun sisäpuolelle.

Ompele vyö kiinni hihnaksi. Itse käytin hihnan sellaisenaan mutta jos haluat siitä lyhyemmän, kannattaa se leikata ja taittaa toisesta päästä.

Loppusilauksena tykkään aina laittaa"signeerauslapun" tai kuten muut yleensä sanoo, tuotelapun ;)
Sitten laukku onkin valmis menoihin eikä ainakaan tule vastaan samanlaista laukkua, vai mitä?

-Nina-

Lyhdyt tekoon ja loistamaan

Lyhtyjä ei mielestäni ole koskaan liikaa ja kauppoihin onkin taas ilmestynyt mukava valikoima vuodenaikaan sopivia lyhtyjä. Jos olet kuin minä, lyhtyjä voisi ostaa vaikka läpi vuoden ja pitää esillä. Lyhtyjen paljoudesta sekä erilaisuudesta sain minäkin inspiksen ja päätin toteuttaa tällä kertaa yhden version itse. Lopputoteutus muokkautui erään (yksi monista) kirppiskierroksen jälkeen - pyöriteltyäni tuota perinteistä Riihimäen lasikippoa.

Molla Mills:n Virkkuri, Virkkuutöitä kotiin ja käyttöön -kirjassa ihastuin virkattuun kettinkiin. Siitä  innostuinkin kokeilemaan tuota lyhdyn kahvaa. Kirjassa on myös esitelty tosi hyvin vaihe vaiheelta kettingin virkkaaminen.

Näitä tarvitset:

• Riihimäen lasin Keittiötölkki, itse käytin tässä 3 litran "tölkkiä". Mikäli et tällaista omista, näkyy näitä paljon kirppareilla. Hyvällä tuurilla löytää vielä todella edullisestikin. Tai sitten ihan tavallisella säilykepurkillakin saa kivan näköisen lopputuloksen.
• Moppilankaa,
• virkkuukoukku 6 mm (omaan käsialaani tämä oli paras),
• kanavaneula ja sakset,
• rautalankaa (melko ohutta, on helpompi taivutella).

Virkkaa aloitussilmukan jälkeen 25 kjs (ketjusilmukka) ja ps (piilosilmukka) renkaaksi. Sitten virkkaa 5 kerrosta ks (kiinteä silmukka) spiraalimaisesti, kerrosten vaihtumiskohdassa ei siis tule ps. Katkaise lanka mutta jätä n. 40 cm päättelylankaa.

Pujota päättelylanka neulaan ja taita työ renkaaksi, oikea puoli ulospäin. Ompele reuna kiinni (kierros ympäri) silmukka kerrallaan ja solmi päättelylangat yhteen. Siistiksi saat, kun vedät virkkuukoukulla vielä päättelylangat lenkin sisään.

Seuraava lenkki tehdään samalla tavoin kuin ensimmäinenkin. Virkkaa 25 kjs mutta ennen piilosilmukalla renkaaksi yhdistämistä pujota ketjusilmukkanauha valmiin lenkin läpi. Tällä tavoin jatka lenkkejä tarvittava määrä. Itse tein tähän 8 lenkkiä.

Lasitölkin suuaukkoa ja ketjun kiinnitystä varten virkkaa ketjusilmukkanauhaa vähän reilu 2 x suuaukon verran. Virkkaa ketjusilmukan viimeisestä silmukasta katsoen toisesta silmukasta lähtien (ota tässä vaiheessa rautalanka myös mukaan) kierros ks (kiinteitä silmukoita) loppuun saakka ja päättele. Jätä rautalankaa vähän ylimääräistä kumpaankin päähän, niin se helpottaa sitomista. Kierrä valmis "rautalankanauha" purkin suuaukon ympäri ja ota kettinki kiinnitykseen mukaan käyttäen rautalankoja.

Lopputuloksena mikäs sen ihanampaa, kuin nauttia itse tehdyn lyhdyn tunnelmasta. Jos pelkäät polttaa aitoa kynttilää lyhdyssä, niin nykyään on saatavana tosi aidon näköisiä led-kynttilöitä.

Oletko itse tehnyt lyhtyjä ja millaisia?

-Nina-

Mitä ihmeen Virtasia?

"No nää nyt on tällasii Virtasii. Virkattui korei, laukkui, tiskirättei, betonilaattoi, tuunailui, askartelui....mitä nyt minäkin päivänä keksii, virtaa kun riittää". Näin mä vastaan, kun multa kysytään tuo kysymys.

Reilu vuosi sitten ystäväni esitteli itse tekemiään virkattuja koreja ja mattoja. Ajattelin etten ikinä moiseen kykene. Kuitenkin innokkaana käsillä toteuttajana, päättäväisenä, kokeilevana ja periksiantamattomana ykskaks koukku ja matonkude oli kädessäni ja kappas – eka kori oli toden totta valmis!! Siitä lähtien koukku ja "lanka" ovat olleet bestikseni eikä meitä mikään tunnu enään erottavan. Toki välillä saatan myös innostua muillakin materiaaleilla touhuamaan mutta aina koukku kavereineen palaa luokseni.

Mottoni ansiosta "Jos haluat muutosta, pitää TEHDÄ muutos sen saavuttamiseksi" syntyi Virtasia.

Täällä siis syntyy ja näkee NIITÄ "Virtasia", itse tehtyjä juttuja. Itse ainakin nautin suunnattomasti Virtasten parissa puuhailusta, toivottavasti myös saan sinut luoviin hetkiin mukaan, Tervetuloa!!

– Nina–